Kiinnostaako kieltenopiskelu? Ei muuta, kuin tuumasta toimeen, koskaan ei ole liian myöhäistä! Itse aloitin toisen kotimaisen opiskelun syksyllä 2021 muutettuani paikkakunnalle, jossa edes auttavasta ruotsinkielen osaamisesta on suuri hyöty. Olin aikanaan koulussa ihan hyvä ruotsinkielessä, mutta kun elää 20 vuotta tarvitsematta sanaakaan ruotsia, kielitaito pääsee rapistumaan aika rankalla kädellä.
Aloitin ruotsinopiskelun lähes nollasta kansalaisopiston yksityistunneilla. Minulla oli ihan mahtava opettaja, joka on saanut minut miettimään paljon myös kieltenopiskelun laatua peruskoulussa. Koulussa on valitettavan yleistä, että opiskelussa kiinnitetään ihan liikaa huomiota virheisiin, ei niinkään yrittämiseen ja siihen, mitä osaa.
Kansalaisopiston ruotsinkielenopettajalla oli kolme perusperiaatetta: 1. Yrittämällä oppii. 2. Virheistä ei välitetä. 3. Ei ole tärkeintä, että puhuu tai kirjoittaa täysin oikein - riittää, että tulee ymmärretyksi.
Oppituntini kansalaisopistossa koostuivat suurelta osin keskustelusta, jonka lisäksi oli erilaisia harjoituksia ja paperitehtäviä. Opettaja puhui minulle aina ruotsia, mutta perään kertoi aina saman suomeksi, jos näytti siltä, etten ymmärtänyt - mitä alussa tapahtui lähes koko ajan. Minä yritin puhua ruotsia, mutta aloittaessani minulla oli ruotsinkielen sanoja niin vähän, että pääasiassa puhuin suomea ja yhden sanan ruotsiksi siellä, yhden täällä. Vähitellen pystyin puhumaan enemmän ja enemmän ruotsia ja lopulta tilanne oli juuri päinvastoin kuin aloittaessani - nyt puhuin ruotsia ja vain yhden sanan suomea siellä ja toisen täällä.
Opettaja kirjoitti kaiken minun sanomani ruotsiksi taululle. Alkuun hän todellakin kirjoitti siis ihan kaiken, koska puhuin vain suomea. Kun ruotsini lisääntyi, hän kirjoitti puheeni taululle korjaten esimerkiksi aikamuoto- ja sanajärjestysvirheeni. Loppuajasta hän pääsi kirjoitustöissä jo vähän helpommalla, kun osasin puhua ruotsia sen verran hyvin, että korjattavaa oli vain vähän.
Osa ruotsinkielen sanoista on ollut vaikea muistaa ja olen kehitellyt niihin omia muistisääntöjä. Esimerkiki imurin - dammsugare - olen muistanut englanninkielen sanoista damn sugar, ja kevään - vår - muistiapuna on toiminut sana war. Jotkin sanat muistan tietystä lauseyhteydestä, esimerksi antaa - ge - muistilause on "Ge exempel".
Jännä juttu ruotsinkielen opiskelussa oli muuten se, että samalla unohdin paljon englanninkielen sanastoa. Ymmärrän kyllä englantia ihan samoin kuin ennenkin, mutta koska sitäkään kieltä ei itse tarvitse puhua tai kirjoittaa kuin hyvin harvoin, muistan todella huonosti sanoja, jos minun täytyy itse tuottaa puhetta/kirjoitusta - mielessäni pyörii vain ruotsinkielen vastaavia sanoja.
On ollut kiva tunne, että pystyn jonkin verran pärjäämään myös ruotsinkielellä. Nykyään en enää säikähdä, jos joku jossain yhtäkkiä puhuukin minulle ruotsia, vaan pystyn vastaamaan edes jotain takaisin. Olen muun muassa jutellut täysin ruotsinkielisen naapurin kanssa, tai hänen itse sanomanaan hänen suomenkielensä on niin huono, ettei hän halua käyttää sitä, sekä asioinut lapsen kanssa hammaslääkärissä ruotsiksi, kun lääkäri ei osannut suomea.
Minun onnistuu keskustella yhden ihmisen kanssa ruotsiksi niin sanotuista tavallisista asioista ja vielä paremmin niin, että toinen puhuu ruotsia ja minä suomea. Useamman henkilön seurassa en sen sijaan aina pysy kärryillä, mistä on kyse, koska puheen parveillessa eri ihmisten välillä, minulla menee helposti jotain ohitse, koska en pysty omalla osallistumisella varmistamaan oikeinymmärrystä samalla tavalla, kuin kahdenkeskisessä keskustelussa.
Harmillisesti kieltenopiskeluni päättyi siihen, kun opettajani vaihtoi työpaikkaa syksyllä -26. Koska olin pitänyt hänestä ja hänen opetustyylistään niin kovasti, kynnys kokeilla jonkun toisen opettajan tunteja nousi liian korkeaksi.
Kielitaidon säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, ettei jää lepäämään laakereilleen. Yllättäen ääni- ja e-kirjapalvelu BookBeat, josta kerroin aiemmin täällä, nousikin ratkaisuksi tähän ongelmaan. Löysin tietokirjojen joukosta äänikirjoja kieltenopiskeluun ja nyt olen sitten autoillessa kuunnellut ruotsinkielenkurssia. Se on ollut aika kiva, kun asiat sanotaan ensin suomeksi, sitten ehtii itse hetken miettiä, mitä se olisi ruotsiksi, jonka jälkeen kaksi eri lukijaa sanoo sen ruotsiksi. Tämän kurssikirjan e-kirjamuodossa on lisäksi kirjallisia tehtäviä, jos haluaa kehittää myös sitä puolta kielitaidosta, eikä pelkkää suullista ja kuullun ymmärtämistä.
BookBeatin palveluhan toimii siten, että ostetaan (tai kokeilujaksossa saadaan ilmaiseksi) tietty määrä tunteja, joiden puitteissa kirjoja voi kuunnella tai lukea. Näin kieltenopiskelun (ja lastenkirjojen) kannalta kivana yllätyksenä tuli, että jos saman kirjan kuuntelee tai lukee uudelleen, se ei kuluta näitä tunteja. Voi siis kuunnella tai lukea samaa kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen, mutta silti näitä käyttötunteja ei kulu, vaan ne ovat säästössä johonkin uuteen kuunneltavaan tai luettavaan. Aika kiva!
BookBeatilla on muuten 29.3. asti kampanja, jossa uusille käyttäjille tarjotun ilmaisjakson pituus on 60 päivää ja 40 tuntia, normaalisti tämä on 30/20. Tarjouksen saa lunastettua itselleen täältä. <- mainoslinkki
Kansalaisopiston ruotsinkielenopettajalla oli kolme perusperiaatetta: 1. Yrittämällä oppii. 2. Virheistä ei välitetä. 3. Ei ole tärkeintä, että puhuu tai kirjoittaa täysin oikein - riittää, että tulee ymmärretyksi.
Oppituntini kansalaisopistossa koostuivat suurelta osin keskustelusta, jonka lisäksi oli erilaisia harjoituksia ja paperitehtäviä. Opettaja puhui minulle aina ruotsia, mutta perään kertoi aina saman suomeksi, jos näytti siltä, etten ymmärtänyt - mitä alussa tapahtui lähes koko ajan. Minä yritin puhua ruotsia, mutta aloittaessani minulla oli ruotsinkielen sanoja niin vähän, että pääasiassa puhuin suomea ja yhden sanan ruotsiksi siellä, yhden täällä. Vähitellen pystyin puhumaan enemmän ja enemmän ruotsia ja lopulta tilanne oli juuri päinvastoin kuin aloittaessani - nyt puhuin ruotsia ja vain yhden sanan suomea siellä ja toisen täällä.
Opettaja kirjoitti kaiken minun sanomani ruotsiksi taululle. Alkuun hän todellakin kirjoitti siis ihan kaiken, koska puhuin vain suomea. Kun ruotsini lisääntyi, hän kirjoitti puheeni taululle korjaten esimerkiksi aikamuoto- ja sanajärjestysvirheeni. Loppuajasta hän pääsi kirjoitustöissä jo vähän helpommalla, kun osasin puhua ruotsia sen verran hyvin, että korjattavaa oli vain vähän.
Osa ruotsinkielen sanoista on ollut vaikea muistaa ja olen kehitellyt niihin omia muistisääntöjä. Esimerkiki imurin - dammsugare - olen muistanut englanninkielen sanoista damn sugar, ja kevään - vår - muistiapuna on toiminut sana war. Jotkin sanat muistan tietystä lauseyhteydestä, esimerksi antaa - ge - muistilause on "Ge exempel".
Jännä juttu ruotsinkielen opiskelussa oli muuten se, että samalla unohdin paljon englanninkielen sanastoa. Ymmärrän kyllä englantia ihan samoin kuin ennenkin, mutta koska sitäkään kieltä ei itse tarvitse puhua tai kirjoittaa kuin hyvin harvoin, muistan todella huonosti sanoja, jos minun täytyy itse tuottaa puhetta/kirjoitusta - mielessäni pyörii vain ruotsinkielen vastaavia sanoja.
On ollut kiva tunne, että pystyn jonkin verran pärjäämään myös ruotsinkielellä. Nykyään en enää säikähdä, jos joku jossain yhtäkkiä puhuukin minulle ruotsia, vaan pystyn vastaamaan edes jotain takaisin. Olen muun muassa jutellut täysin ruotsinkielisen naapurin kanssa, tai hänen itse sanomanaan hänen suomenkielensä on niin huono, ettei hän halua käyttää sitä, sekä asioinut lapsen kanssa hammaslääkärissä ruotsiksi, kun lääkäri ei osannut suomea.
Minun onnistuu keskustella yhden ihmisen kanssa ruotsiksi niin sanotuista tavallisista asioista ja vielä paremmin niin, että toinen puhuu ruotsia ja minä suomea. Useamman henkilön seurassa en sen sijaan aina pysy kärryillä, mistä on kyse, koska puheen parveillessa eri ihmisten välillä, minulla menee helposti jotain ohitse, koska en pysty omalla osallistumisella varmistamaan oikeinymmärrystä samalla tavalla, kuin kahdenkeskisessä keskustelussa.
Harmillisesti kieltenopiskeluni päättyi siihen, kun opettajani vaihtoi työpaikkaa syksyllä -26. Koska olin pitänyt hänestä ja hänen opetustyylistään niin kovasti, kynnys kokeilla jonkun toisen opettajan tunteja nousi liian korkeaksi.
Kielitaidon säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, ettei jää lepäämään laakereilleen. Yllättäen ääni- ja e-kirjapalvelu BookBeat, josta kerroin aiemmin täällä, nousikin ratkaisuksi tähän ongelmaan. Löysin tietokirjojen joukosta äänikirjoja kieltenopiskeluun ja nyt olen sitten autoillessa kuunnellut ruotsinkielenkurssia. Se on ollut aika kiva, kun asiat sanotaan ensin suomeksi, sitten ehtii itse hetken miettiä, mitä se olisi ruotsiksi, jonka jälkeen kaksi eri lukijaa sanoo sen ruotsiksi. Tämän kurssikirjan e-kirjamuodossa on lisäksi kirjallisia tehtäviä, jos haluaa kehittää myös sitä puolta kielitaidosta, eikä pelkkää suullista ja kuullun ymmärtämistä.
BookBeatin palveluhan toimii siten, että ostetaan (tai kokeilujaksossa saadaan ilmaiseksi) tietty määrä tunteja, joiden puitteissa kirjoja voi kuunnella tai lukea. Näin kieltenopiskelun (ja lastenkirjojen) kannalta kivana yllätyksenä tuli, että jos saman kirjan kuuntelee tai lukee uudelleen, se ei kuluta näitä tunteja. Voi siis kuunnella tai lukea samaa kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen, mutta silti näitä käyttötunteja ei kulu, vaan ne ovat säästössä johonkin uuteen kuunneltavaan tai luettavaan. Aika kiva!
BookBeatilla on muuten 29.3. asti kampanja, jossa uusille käyttäjille tarjotun ilmaisjakson pituus on 60 päivää ja 40 tuntia, normaalisti tämä on 30/20. Tarjouksen saa lunastettua itselleen täältä. <- mainoslinkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kävit, ja kiva, jos jätät vielä kommentin jälkeesi - vastailen niihin mielelläni sekä uudemmissa että vanhemmissa teksteissä. :)
Mikäli kommenttilaatikko ei näy, se aukeaa klikkaamalla Lähetä kommentti -tekstiä.