Vaikeimpia asioita äitiydessä on ollut löytää lapselle oikeasti lämpimät talvikintaat, jotka vielä pysyisivät kädessäkin ja niillä pystyisi leikkimään eli ottamaan esimerkiksi lapiota käteen.
Kaikki valmistajat kehuvat omia talvikintaitaan lämpimiksi, vaikka todellisuudessa niillä kaikilla ei tarkene ulkona edes pikkupakkasilla. Myös vanhemmat suosittelevat kintaita toisilleen muun muassa Facebookin lapsiaiheisissa ryhmissä, mutta mikä lämmittää yhden kädet, ei lämmitäkään toisen käsiä.
Yksi ongelma on toki ero lapsissa, on niin sanottuja kylmäkätisempiä ja lämminkätisempiä.
Toinen ongelma on siinä, kuinka kauan ulkona ollaan ja mitä siellä tehdään - on eri asia ulkoilla 0-kelillä kuin -10 asteen pakkasessa, on eria olla paikoillaan kyhjöttävä lapsi kuin sinne tänne juoksenteleva lapsi, on eri asia olla ulkona 30 minuuttia kuin kaksi tuntia.
Ja kolmas ongelma on toki ero siinä, minkä ikäiset lapset kintaita käyttävät - suurempaan käteen on paljon helpompi toteuttaa vaikkapa kerrospukeutumista kuin pieneen käteen, joka on heti toimintakyvytön pökkelö.
Itse olen jo vaipumassa epätoivoon. Olen käyttänyt erilaisiin lapsen kintaisiin rahaa jo liki 200€, mutta täysin toimivia talvikintaita ei ole vieläkään löytynyt.
Toki markkinoilla riittäisi vielä testattavaa, mutta vähän hirvittää taas laittaa rahaa ostaakseen lisää "superlämpimiä" kintaita vain todetakseen, että lapsen sormet ovat niitäkin käyttäessä kylmät, kintaat eivät pysy kädessä tai ettei niiden kanssa pysty leikkimään.
Olen syksyn ja alkutalven mittaan ostanut kymmenet erilaiset kintaat nyt 1,5-vuotiaalle lapselle. Tässä meidän talvihanskarallin käyttötulokset, josta toivottavasti löytyy vinkkiä jollekin toiselle, joka pähkäilee talvikinnashankintojen kanssa.

Suomalaista suunnittelua, pakko olla hyvät? Lisäksi näissä kintaissa on söpö pupu-kuviointi ja lapsi tykkää pupuista, ja kintaiden sisäpuoli on ihanan pehmeää materiaalia, joka tuntuu lämpimältä. Kintaissa on myös maininta vedenpitävyydestä. Näistä syistä ostin Juhani Mutkia heti kahdet kerralla - yhdet pienempää ja yhdet suurempaa kokoa - jo alkusyksystä Citymarketin alennusmyynnistä.
Peukalon paikka on näissä kintaissa ihan hervottoman pitkä ja haittaa esineisiin tarttumista, koska tyhjäksi jäävä osa menee ruttuun ja siten peukalo-etusormi otteen tielle. Sinänsä esimerkiksi kyllä lapiosta saa pidettyä kiinni, mutta lasta harmittaa, kun hyvää otetta ei aina saa kerrasta. Peukalokolon pituudesta saisi vähintään puolet lyhentää pois.
Kintaiden sisävuori on ommeltu omituisesti peukalon sisäänmenoaukon kohdalta. Vuorissa on ikäänkuin ylimääräinen, löysä kohta, johon kinnasta käteen pukiessa peukalo välillä jää jumiin siten, että peukalo on toisinaan vaikea saada paikoilleen.
Kintaiden kämmenpuolella on hieman kumimainen pinta, joka suojaa kosteudelta ja tekee esineisiin tarttumisesta helpompaa, mutta pinta voisi kyllä olla vielä hiukan nihkeämpikin kuin mitä se on.
Nämä on ilmoitettu vedenpitäviksi kintaiksi, mutta sitä ne eivät kyllä ole. Kestävät kyllä lyhyen kastamisen veteen, mutta vähänkin pidempiaikainen altistus märkään menee kintaista läpi, joten ovat enemmän kuivan kelin kintaat.
Talvikintaiksi nimeämiseen nähden näillä on olematon lämpöarvo, ovat enemmänkin välikausikintaat. 0-kelillä menevät juuri ja juuri sellaisenaan, mutta jo yhdellekin pakkasasteelle tarvitsevat lapasen väliin ja siltikin muutaman pakkasasteen jälkeen tulee sormiin kylmä.
Kintaat pysyvät muuten hyvin kädessä, mutta jos kävelemme lapsen kanssa käsikädessä, nämä siinä yhteydessä valuvat vähän alas.
Ostaisinko uudestaan? En. Nykytietämykselläni käyttäisin rahat johonkin parempaan.
Nyt, kun kuitenkin jo ovat olemassa, niin kaikista puutteistaan huolimatta ovat olleet ihan ok käyttää lapasten kera siinä nollakelin hujakoilla ja plusasteiden puolella, jos on kuivaa.

Samoin kuin Mutkat, ostin nämä Remutkin Citymarketin alkusyksyn alennusmyynneistä, kun silloisella kokemuksellani tuntuivat laadukkailta.
Näiden sanotaan olevan vedenpitävät ja pitävän kädet lämpiminä haastavissakin sääolosuhteissa, mutta ihan samanlaista kokemusta meillä ei ole. Ilman aluslapasia näillä tarkenee vain lämpötilan ollessa plussan puolella ja paksujen aluslapasten kanssa juuri ja juuri -5 asti. Välikausikintaina siis paremmat.
Vesikelistä ei meillä näiden kanssa ole kokemusta, mutta mitä tuossa nyt huvikseni koitin vesihanan alla niitä jonkin aikaa kastella, pysyivät ainakin siinä sisäpuolelta kuivina.
Kämmenen vahvikemateriaali on aika liukasta, mutta tarjoaa toki pitävämmän otteen kuin pelkkä kangaspinta.
Peukalokolo on vähän liian pitkä. Onkohan edes olemassa kintaita, joissa se olisi oikein mitoitettu?
Pukemista helpottava vetoketju on liian lyhyt, se loppuu ennen peukalon paikkaa, joten aikuisen käden joutuu kuitenkin ahtamaan kintaan sisälle auttaessa lapsen peukaloa paikoilleen. Toki lyhytkin vetoketju on parempi kuin ei vetoketjua ollenkaan.
Ostaisinko uudestaan? En, mutta kun ne nyt ovat olemassa, olen muutamia kertoja lapasten kanssa käyttänyt siinä nollakelin hujakoilla. Nykytietämykselläni käyttäisin rahat johonkin parempaan.

Nämä fleece(?)vuorelliset Stormbergin sadekintaat ovat luottoparini kaikista lapseni kintaista. Ostin ne syksyllä XXL:stä testimielessä, vaikka en lähtökohtaisesti pidä ollenkaan fleecevuoratuista sadeasuista, mutta yllätyin todella positiivisesti, miten hyvät nämä kintaat olivat.
Peukalonpaikka on näissä kurakintaille tyypillisesti hyvin leveä ja pitkä, mutta jostain syystä ei näissä kintaissa vaikeuta leikkimistä, ja kintaat ovat kivan lämpimät ja toimivat hyvin käyttötarkoituksessaan. Pidempikestoisissa vesileikeissä vesi alkaa vähän tihkua kärjestä sisään, mutta ollaan loistavasti näillä pärjätty.
Leluilla leikkiminen onnistuu ja lapasten kanssa ovat erinomaiset suojasään kintaat lumileikkeihin ja sopivat varmasti mainiosti myös kevään loskakeleille.
Lunta käteen ottaessa nämä ovat vähän liukkaat, koska lumi itsessäänkin on liukaspintaista, mutta ei meillä ole häirinnyt leikkejä.
Kiristyskuminauha on liian pitkä, mutta en tosin muista, oliko se jo alunperinkin tuollainen, vai onko venynyt käytössä. Kintaat pysyvät kuitenkin hyvin kädessä kuminauhan löysyydestä huolimatta.
Ostaisinko uudestaan? Kyllä, ja aion niin tehdäkin tässä kevättalven mittaan.

Suomessa valmistetut pitkän perinteen kintaat, jotka ostin syystalvella nettikaupasta luettuani näistä somessa monia suosituksia superlämpiminä.
Meidän lapsella sormet kuitenkin palelivat näissä Elsa Pitkäsissäkin jo muutamassa pakkasasteessa eikä tilanne ollut sen parempi edes aluslapasia käyttämällä.
Peukalon paikat ovat - yllätys yllätys - näissäkin liian pitkät ja koska sen lisäksi kintaat ovat kämmenpuoleltakin liukasta päälliskangasmateriaalia, on lelujen ottaminen ja pitäminen kädessä näillä kintailla vaikeaa.
Kintaat pysyivät kädessä, kun lapsi leikki itsekseen, mutta pitäessäni lasta kädestä kiinni, valuivat kintaat alaspäin.
Ostaisinko uudestaan? En, enkä käyttänyt näitä lapsella kuin pari kertaa ja sen jälkeen myin ne eteenpäin.
Näissä on selvästi mietitty kaikkia käytännöllisiä yksityiskohtia enemmän kuin missään muissa meillä olevissa lasten kintaissa ja laadullinen ero onkin kyllä selvä. Nämä olivat suht helppo pukea käteen pitkän vetoketjun ansiosta, pysyivät kädessä hyvin ja kämmenosan pinta antoi hyvän otteen leluista.
Harmitti suuresti, että näitäkin kintaita käyttäessä lapsen sormet olivat kylmät jo muutamassa pakkasasteessa eivätkä aluslapasetkaan auttaneet tilanteessa.
Ostaisinko uudestaan? En, eikä näitä käytetty lapsella kuin pari kertaa ja sen jälkeen myin ne eteenpäin.
Nämä ovat hyvin suunnitellut ja laadukkaat, vedenpitävät välikausikintaat, joita voi käyttää sekä aluslapasten kanssa (parin asteen pakkaskelille asti) että ilman, ja joista haluaisin tykätä.
Jostain syystä nämä Jonathanin kintaiden muotoilut eivät vain tosiaan sovi meidän lapsen kädelle. Jotenkin muiden sormien päät ottavat jo kiinni kintaan kärkeen ennen kuin peukalo on kunnolla paikoillaan, joka aikaansaa sen, että peukalo on vain puoliksi omassa kolossaan.
Ostaisinko uudestaan? En tiedä. Nämä ovat muuten tosi kivat kintaat ja tästä peukalo-ongelmasta huolimatta käytettiin näitä monesti ulkona syksyn sadekeleillä. Mieluusti kuitenkin ostaisin kintaat, joiden istuvuus käteen olisi kaikkineen hyvä. Paremmalla istuvuudella nämä olisivat meidän ehdottomat lempparikintaat.
Kuten Elsa Pitkäset ja Jonathanit, nämäkin ostin lukemieni suositusten ja lämpimiksi kehumisen perusteella nettikaupasta.
Kintaat ovat suomalaista suunnittelua ja aivan ihanan notkeata materiaalia, jonka ansiosta käsiä on helppo käyttää ja leikkiminen onnistuu erinomaisesti.
Olen ihmetellyt lähes kaikkien lastenkintaiden tylsiä ulkonäköjä, joten näissä oleva eläinhahmo on todella kiva lisä ja kutsummekin lapsen kanssa näitä koirahanskoiksi. Kintaat on kiva pukea käteen, kun sitten voi odotella, että kuinka se koira taas tulee näkyviin haalarin hihansuusta.
Kovin lämpimät nämäkään kintaat eivät kyllä ole, lapaset lisänä näillä pärjää juuri siihen maksimissaan viiteen pakkasasteeseen.
Huonosta lämmittävyydestään huolimatta nämä ovat muuten sen verran kivat kintaat, että olisivat heittämällä meidän lempparit, jos olisivat täysin vedenpitävät, mutta harmillisesti eivät sitä ole. Parinkymmenen minuutin suojalumessa leikkimisen jälkeen näistä alkaa tihkua kosteus läpi. Kuivalla kelillä tai lyhytkestoisessa kosteudelle altistumisessa toimivat toki erinomaisesti.
Ostaisinko uudestaan? En tiedä. Näissä on paljon hyvää ja varmasti tulevat kyllä taas käyttöön, kun pakkaskelit vaihtuvat plussaan.
Valmistajan nettikaupassa on muuten näiden kintaiden kohdalla hämäävä virhe tekstissä. Kaksien, eläinhahmoa lukuunottamatta, identtisten kintaiden nimet ja kuvaustekstit ovat erit, vaikka varmistin asiakaspalvelusta, että kintaat ovat samanlaiset.
Hinta-laatusuhde on näissä kintaissa kunnossa ja ovat tähänastisten kinnasostosteni lämpimimmät kintaat. Sellaisenaan näillä tarkenee nollakelistä parin asteen pakkaseen, aluslapasia käyttämällä lähes -10 pakkaseen asti.
Kintaita oli vain kahta kokoa ja tämä pienempi kokokin selvästi liian suuri meidän 1,5-vuotiaan käteen, mutta leikit onnistuvat yllättävän hyvin silti.
Kintaat mainitaan vedenpitäviksi, mutta ovat sitä vain hetkisen aikaa. Puolen tunnin leikit suojalumessa lumilintuja rakentamassa saivat kintaat kastumaan sisäpuolelle asti.
Ostaisinko uudestaan? Ehkä varakintaiksi voisin ostaa, kun hintaa ei ollut kuin sen muutaman euron.

Nämä nettikaupasta ostamani, kotimaista valmistusta olevat Vilperit ovat viidennet kintaat, joita päätin kokeilla somessa lukemieni suositusten perusteella. Nämä ovat myös lapseni kintaista kalleimmat, yli 30 euron hintaiset.
Omituisesta kosteussuoja-nimestään huolimatta nämä ovat viimeinkin kintaat, jotka ovat meidänkin lapselle oikeasti lämpimät. Muutamassa pakkasasteessa näillä pärjää sellaisenaan, yli -5 asteen jälkeen laitan välilapaset ja näillä on ulkoiltu sormet lämpiminä -17 pakkasasteessa asti.
Yllätys oli, että kintaat lämmittävät vain lapsen ollessa liikkeessä, sillä pulkassa istuessa sormet ovat kylmät aluslapaset + Vilperit yhdistelmälläkin jopa nollakelissä.
Nämä Vilperit ovat Tähti Jonathan topparukkasten tapaan aika paksut, mutta Jonathaneista poiketen Vilperit ovat kokonaan liukaspintaista päälliskangasta, joten esimerkiksi lapion käyttäminen näiden kintaiden kanssa on hankalaa, jopa mahdotonta. Taaperokärryjen ja lumikolan työntäminen sentään onneksi onnistuu.
Ostaisinko uudestaan? En tiedä. Haluaisin kyllä kokeilla, olisiko Reiman, Polarn O. Pyretin tai Hestran valikoimissa kintaita, jotka ovat Vilpereiden tapaan lämpimät, mutta joilla lelujen käyttäminen onnistuisi paremmin.
Pulkkailuun, jossa mikään kinnas ei pidä lapsen sormia lämpiminä, olen todennut parhaaksi yhdistelmän lapaset + lapsen villasukat + toiset villasukat + minun lapaset. Pulkassa ei tarvitse saada mitään pidettyä kädessä, joten siinä ei haittaa, että peukalo ei ole käytettävissä.









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kävit, ja kiva, jos jätät vielä kommentin jälkeesi - vastailen niihin mielelläni sekä uudemmissa että vanhemmissa teksteissä. :)
Mikäli kommenttilaatikko ei näy, se aukeaa klikkaamalla Lähetä kommentti -tekstiä.