lauantai 15. kesäkuuta 2024

Miltä näyttää koira agilityputkessa?

Eräänä aurinkoisena kesäpäivänä pihaamme oli ilmestynyt ihanan sininen agilityputki ja siitähän sitä riemua koirille riitti. Kerrankin voi kommentoida johonkin aiheeseen, että ihan putkeen meni!

Paikoillanne - Valmiit - HEP

Agility putki

Täältä tullaan!



Näin hienosti odotellaan jonossa omaa vuoroa.

Agility putki

Minäminäminä!

Agility putki

Nämä viime kesäiset kuvat innostuin kaivelemaan Repolaisen blogin värihaasteen sinistä osuutta varten.

Ja vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin kuvien ja väriteeman mukaisesti se, että sinisessä agilityputkessa koiratkin näyttävät ihan sinisiltä.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Sommarøy, Pohjois-Norja

Tromssalaisten suosima kesäpaikka Sommarøyn saari on myös monien turistien suosiossa, mutta meille se oli vähän pettymys. Tähän varmasti osaltaan vaikutti kohdalle osunut +27 asteinen hellepäivä, jolloin emme koirien kanssa voineet lähteä retkeilemään - ja muuta tekemistä Sommarøyssa sitten ei ollutkaan, kun rantalomailukaan ei meitä kiinnostanut. Ruokapaikkoja oli kaksi, hotelli sekä grillityyppinen Havfrua Kro, jonka terassille saimme koirat ottaa mukaan, mutta ruoka ei kyllä ollut kovinkaan hääviä.

Alunperin olimme ajatelleet yöpyä Sommar
øyssa, mutta lyhyellä varoitusajalla hotellissa (Sommarøy Arctic hotel) ei ollut lemmikkihuoneita vapaana. Tämä olikin lopulta sitten meille onneksi parempi ratkaisu, niin ei tarvinnut jäädä istuskelemaan iltaa auringonpaahteiseen Sommarøyhin, vaan saimme käytettyä ajan paremmin hyödyksi. Ajelimme tienvarren kiinnostaviin kohtiin pysähdellen takaisin Tromssaan yöpymään ja olimme siten heti seuraavana aamuna valmiita jatkamaan reissua suoraan seuraavaan kohteeseen.

Ei Sommar
øyssa käynti silti mikään hukkareissu ollut, ja hieman viileämmällä kelillä olisimme tosiaan varmasti tykänneet enemmänkin. Matkalla ja paikanpäällä oli kieltämättä hienot maisemat, joten ymmärtää, mistä suosio tulee, ja juuri ennen Sommarøyta oleva Sandviksletta-ranta (josta kirjoitin täällä) oli hyvinkin mieleemme. Lisäksi paikallisesta pikkukaupasta löytyi aivan ylihyvää jäätelöä!

Auton parkkeeraaminen Sommarøyssä pitää katsoa tarkkaan, siellä oli pysäköintikieltomerkkejä sekä maksullisia parkkipaikkoja.

Silta Sommarøyhin.
Sommarøy

Sommarøy

Sommarøyn kukkaloistoa.



Rakentumassa olleiden uusien rantamökkien edustan kävelyterassi.



Jos joku tietää, mistä Suomesta saa näitä jäätelöjä, vinkkaa ihmeessä!




Mikäli alla oleva video ei näy, linkki YouTubeen.

Koko viime kesäinen reissumme Pohjois-Norjaan löytyy  tiivistettynä ja lisälinkkeineen https://teamvallattomat20.blogspot.com/2023/07/seikkailu-pohjois-norjassa.html .

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Hevosystävää etsimässä

Olen ratsastanut 7-vuotiaasta saakka, mutta pitkään hyvin epäsäännöllisesti - ala-asteikäisenä isovanhempieni naapurissa olleella tallilla muutamia kertoa vuodessa ja päälle kesäisin aina viikon ratsastusleiri.

Hevosten kanssa sinänsä olen ollut tekemisissä enemmänkin. Kävin 10-17-vuotiaana viikoittain yhdellä ravitallilla heppoja harjaamassa siskoni kanssa ja siitä loppuvuodet myös ratsastimme lempparihevosellamme. 12-15-vuotiaana kävin lisäksi viikoittain toisellakin tallilla ratsastamassa ja ajamassa lisäliikutusta tarvitsevaa heppatyyppiä, jonka muuten olisimme saaneet lopulta ihan omaksikin, jos vain vanhempamme olisivat siihen suostuneet.

Vasta aikuisiällä tuli käytyä useamman vuoden ajan säännöllisesti ratsastuskoululla tunneilla ja sen lisäksi/jälkeen olen vuokrannut/saanut käydä ratsastamassa muutamilla yksityisomisteisilla hevosilla itsenäisesti. Edellisessä asuinpaikassani ehdinkin jopa reilun kuuden vuoden ajan käydä yhdellä ja samalla yksityistallilla hoitamassa ja ratsastamassa hevosia, mutta muuttoni jälkeen jouduin etsimään uuden tallin ja uudet hevosystävät.

Hevoset ovat minulle samanlainen hyvän mielen harrastus kuin koiratkin. Tallilla ei päässä pyöri mitään muita ajatuksia, keskittyy vain siihen hetkeen ja yhdessä olemiseen ja tekemiseen hevosten kanssa.

Tässä kuvassa on meneillään tilanne, jossa minä rapsutan ruskeaa hevosta, ruskea hevonen puolestaan rapsuttaa mustaa ponia ja musta poni sitten rapsuttaa vielä takaisin ruskeaa hevosta.


Vaihtoehtoja, mistä lähteä uudella paikkakunnalla heppakaveria katselemaan, olisi ollut useita, mutta halusin tallin sijaitsevan suht lähellä kotiani, jotta varsinkaan arki-iltaisin töiden jälkeen ei matkoihin enää menisi kovin paljon aikaa.

Ensimmäisenä kokeilemallani tallilla en saanut ollenkaan kiinni hevosteluun normaalisti liittyvää hyvää fiilistä. Sen sijaan koin jonkinlaista huonommuuden ja omituisuuden tunnetta, joka siihen asti oli ollut minulle ihan vieras asia hevosiin liittyen.

Heti saavuttuani tallinpitäjä kehoitti minua kyselemään kaikenlaista, mitä mieleeni tulee. Minulle tuli tunne, että tässä haetaan nyt jotain erikoisen hienoja kysymyksiä, kun sitä kysymysten esittämistä oikein toisteltiin useamman kerran, ja jos yritin jutella jotain tavallista asiaa, oli vastakommentti "Anteeksi, mikä se kysymys oli?".

Hän itse kyseli minulta käytännön asioita ja mielipiteitä hevosista, ja tuntui, että jokainen vastaukseni oli väärin. Aina minun vastattuani hän nollasi minun sanomani asian selittämällä, kuinka asia hänen mielestään on, vaikka olisin juuri kertonut ihan saman asian, mutta vain eri sanoin.

Olin tosi jännittynyt ja epävarma, enkä pystynyt ollenkaan olemaan oma itseni, kun jokaista liikettäni ja sanomaani asiaa tarkkailtiin arvostelevin silmin ja korvin. Pelkäsin koko ajan, että teen tai sanon kaiken hänen mielestään väärin.

Omituisimman hetken koin kysyessäni minulle hoidettavaksi osoitetun hevosen nimeä. Normaalin vastauksen, eli hevosen nimen sijaan, sieltä tuli ensin riemastunut "Mahtavaa! Sinä olet kiinnostunut tästä hevosesta! Tosi hienoa, että  haluat tutustua siihen!" Tunsin itseni kuin joksikin nelivuotiaaksi lapseksi, jota tuhmuuksienteon jälkeen kehutaan ylitsevuotavasti, kun vihdoinkin on hetken kiltisti.

En mennyt sinne paikkaan enää uudelleen.



Seuraavaksi vierailemani paikka oli tosi mukava, kävin siellä pari kertaa. Koin heti itseni tervetulleeksi ja arvostetuksi. Harmi vain, että hevoset olivat ratsastaessa hieman liian säpäköitä minulle - en nimittäin kaipaa liikaa lisäjännitystä elämään - ja lisäksi omistaja toivoi hevosten kanssa säännöllistä apua useammin kuin mitä minä olisin ehtinyt käymään.

Kolmas kerta onneksi toden sanoo. Löytyi talli, jossa minusta pidetään, jossa saan käydä silloin kuin ehdin ja jossa hevoset ovat sopivan rauhallisia. Ratsastamisen sijaan tosin näillä hevosilla ajellaan kärryillä, mutta mukavaa puuhaa sekin on, ja pienen ponin kanssa touhuaminen myös hauskaa vaihtelua aina isojen hevosten kanssa olemiseen tottuneelle.

Viime viikolla oli kuuma, olin väsynyt, enkä jaksanut edes harjata hevosia kuin vain hetkisen. Istuin sitten puolisen tuntia mustan ponin kanssa karsinassa. Rapsuttelin ponia kaulasta, juttelin mukavia ja poni lepuutti päätään vuoroin olkapäälläni ja vuoroin sylissäni. Olisi se varmaan koko ponikin syliin asti tullut, jos mahtuisi. Ihan paras tyyppi. <3

lauantai 25. toukokuuta 2024

Siitepölyallergia

Olen aina ollut siinä käsityksessä, että erilaiset allergiat puhkeavat ihmisille lapsuudessa tai nuoruudessa, ja jos siihen asti on niiltä välttynyt, ei aikuisiällä enää ole odotettavissa yllätyksiä asian suhteen.

Keväällä 2021 olin koko ajan flunssassa ja ramppasin koronatesteissä, joista kuitenkin tuloksena oli aina negatiivinen vastaus. Siinä ihmetellessäni, miten on mahdollista, ettei flunssa mene ollenkaan ohi, vaan jatkuu viikkoja, pari tuttavaani ehdotti siitepölyallergian mahdollisuutta.

Sinä keväänä oli kuulemma siitepölyjä niin paljon, että aiheuttivat oireita sellaisillekin, joilla ei niitä aiemmin ole ollut. Olin vähän epäileväinen tämän teorian suhteen, mutta kävin kuitenkin apteekista ostamassa allergialääkettä ja aloin napsia sitä ohjeiden mukaisesti. 

Yllätys oli suuri, kun flunssa katosi, mutta ensin ajattelin sen olevan vain sattumaa. Testiksi lopetin allergialääkkeen syömisen, jolloin flunssaoireet palasivat, ja kun söin lääkkeitä uudelleen, tulin jälleen terveeksi.

Pakko se oli uskoa, että ilmeisesti sitten olin kuin olinkin allerginen jollekin siitepölylle, ja siitä lähtien on joka kevät ja kesä tullut syötyä allergialääkettä pidemmän tai lyhyemmän aikaa, tai muuten iskee päälle taas se flunssa, joka ei vain mene ohi.

Viikko sitten sain klipsaista kyläpaikan kukkapenkistä muutaman narsissinkukan mukaani. Kotona huomasin, että niissä on aika voimakas tuoksu, joka minun mielestäni ylettyi jokaiseen huoneeseen asti, vaikka mies ei mitään erikoista huomannutkaan.

Seuraavana aamuna nenäni oli tukossa ja olo epämukava. Narsissit saivat siirtyä keittiöstä ulos terassin pöytää koristamaan.

siitepölyallergia

Tähän allergia-aiheeseen minut innosti Repolainen reissaa ja räpeltää-blogi, jossa haluttiin nähdä, miten keltainen väri näkyy kenenkin elämässä.

perjantai 17. toukokuuta 2024

Ajatuksia koirista ja kasvattamisesta - hyvä vai huono koira?

 "Tittelit eivät periydy." Tällä fraasilla näkee toisinaan pentueilmoituksissa puolusteltavan pentueen vanhempien, usein varsinkin emän, harrastustuloksien puuttumista, jos rotu tai mainostettava pentue on sellainen, jolla harrastustuloksia olisi suotavaa olla.

Tällä lausahduksella yritetään vakuuttaa mahdollisia pennuista kiinnostuneita henkilöitä siitä, että kyllä näistä pennuista tulee hyviä harrastuskoiria, vaikka vanhemmilla, tai varsinkaan emällä, ei mitään tulosnäyttöä olekaan. Sillä yritetään myös puolustella sitä, että itse ei ole haluttu/jaksettu/osattu kouluttaa koiraansa kisatasolle asti, mutta silti halutaan teettää sillä "harrastuskoirapennut".

Joku toinen, jonka koirilla niitä kisatuloksia sitten taas on, on kehittänyt tähän vastafraasin "Tittelit eivät periydy, mutta ominaisuudet niiden takana kyllä."  Tietynlaisia kouluttamista helpottavia luonteenpiirteitähän kun yleisesti ottaen on koirilla, joille enemmässä määrin on kisatuloksia saatu.

Toisinaan pentueilmoituksissa, joissa pentueen vanhemmilla ei edelleenkään ole niitä harrastustuloksia, näkee tämän jatko-osallisenkin fraasin mitätöitynä sillä perusteella, että omistajan taidoista ja innokkuudesta niissä tuloksissa vain on kyse. Että taitava omistaja tekee kisatuloksia huonollakin koiralla ja vastaavasti vähemmän taitava ohjaaja saa pilattua hyvänkin koiran. Tällä yritetään mitätöidä toisten saavutuksia ja sen voimalla korostaa oman koiransa hyvyyttä.

Välillä on nähty kehuttavan jalostukseen käytettäviä koiria myös tyyliin: "Tämä tykkää juosta metsässä ja hyppiä puunrunkojen yli, olisi varmasti tosi hyvä agilitykoira, mutta minua ei vain harrastaminen kiinnosta." Tämän määritelmän perusteella lähes joka ikinen koira olisi mahtava agilitykoira, vaikka näillä asioilla ei oikeasti ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

On totta, että moni koira voisi olla vaikka minkälainen menestyjä kisoissa, jos vain omistajaansa kiinnostaisi harrastaa koiransa kanssa/omistaja olisi taitavampi. On silti vähän ristiriitaista ja epäkunnioittavaa määritellä, että koira, jolla on hyviä kisatuloksia, on oikeasti vain huono koira, jolla on taitava omistaja, ja koira, jolla on huonoja kisatuloksia/ei tuloksia ollenkaan, on hyvä koira, jolla on vain laiska/taitamaton omistaja. Sillä aivan yhtä totta, kuin se, että moni koira voisi olla hyvä, on totta myös se, että moni koira ei todellakaan olisi kisamenestyjä, vaikka omistajaansa kiinnostaisikin harrastaa koiransa kanssa/omistaja olisi taitavampi.

Kuvassa vas Mestan sisko, keskellä Mesta ja oik Mestan veli kesäkuulla 2013.

lauantai 27. huhtikuuta 2024

"Miksi sinulla on niin suuret silmät?"

"Miksi sinulla on niin suuret silmät?"
- Jotta voisin nähdä sinut paremmin.
"Miksi sinulla on niin suuret korvat?"
- Jotta voisin kuunnella sinua paremmin.
"Miksi sinulla on niin suuri suu?"
- Jotta voisin SYÖDÄ SINUT PAREMMIN!


tiistai 23. huhtikuuta 2024

Sandviksletta-ranta, Kvaløya, Pohjois-Norja

Tromssan kaupungin lähisaarista puhuttaessa yleensä suosituimmaksi nousee pieni Sommarøy, vaikka sitä edeltävä, suuri Kvaløya tarjoaa sekin paljon, ellei jopa enemmänkin, nähtävää.

Kvaløyan pääsee kiertämään autolla kahta reittiä kohti Sommarøyta, niin sanottua alatietä pitkin reilu 70km ja ylätietä vajaa 60km. Se kannattaakin mieluusti ajella kokonaan ympäri, jotta näkee mahdollisimman paljon eri paikkoja.

Meidän reissumme aikana ylätie oli remontin kohteena ja siitä pääsi ajamaan läpi vain muutaman kerran päivässä tiettyinä kellonaikoina, joten harmillisesti jouduimme valitsemaan alatien sekä mennessä että palatessa. Alatie oli sekin kovasti korjauksen tarpeessa, asvaltissa olevia koloja sai väistellä tämän tästä.

Maisemat ajella olivat hienot, kuinkas muutenkaan. Poro/hirvi-varoituskylttejä oli runsaasti, mutta ainuttakaan sorkkajalkaa emme me nähneet. Ehkä hellepäivä oli saanut ne vetäytymään levolle.

sandviksletta

sandviksletta

Vaikka nimenomaan Sommarøy on tunnettu rantalomapaikkana, kannattaa pysähtyä jo pari kilometriä aiemmin Kvaløyan puolella sijaitsevalle Sandviksletta-rannallekin. Ainakin meidän mielestämme se oli paljon mielenkiintoisempi ranta-alue ja myös huomattavasti vähäisempi ihmismäärältään. Sommarøysta kerron täällä.

Norjassa on selkeät lasku- ja nousuveden erot. Tämä kannattaa huomioida, jos sillä on itselleen merkitystä, haluaako käydä milläkin rannalla laskuveden aikaan (vedenpohjaa hyvin näkyvillä ja sieltä löytyy kaikenlaista kivaa katseltavaa) vai nousuveden aikaan (parempi ainakin aikuisten uimiselle, paikoin laskuveden aikaan vettä oli vain nilkkoihin asti jopa kymmeniä metriä pois rannasta).

Me olimme liikkeellä niin täällä kuin Nallevuopiollakin (klik) laskuveden aikaan, ja meille se oli mieluista, vaikka emme asiaa ennakkoon olleetkaan miettineet.

Merenpinnan korkeuksia paikan mukaan ja muuta tietoa vuorovedestä löytyy esimerkiksi täältä https://kartverket.no/til-sjos/se-havniva . Sivulla on valmiina valikko, josta sen saa myös englanninkieliseksi.

Norjan säätietoja löytyy esimerkiksi täältä https://www.yr.no/nb . Søk = etsi, siihen voi kirjoittaa haluamansa paikannimen. Meny = valikko, josta löytyy muun muassa sääkartta, varoituksia, veden lämpötiloja ja lumenkorkeuksia. Norjalaisia sivuja katsoessa kannattaa laittaa nettiselaimesta päälle asetus, joka kääntää tekstin suomeksi tai englanniksi.

kvaløya

kvaløya

sandviksletta

Vedenpinnan ollessa alhaalla, rannalta paljastuu monenlaista mielenkiintoista katseltavaa ja tutkittavaa. Meidän silmiimme osui ainakin rapujen vaihtokuoria, simpukankuoria, merisiilejä/niiden kuoria, leviä ja erikoisia kiviä.

Näitä löytöjä ei ole tarkoitus kerätä itselleen matkamuistoiksi, ei ainakaan useampaa kappaletta. Ne kuuluvat rantaluontoon ja osa rantalinnuista käyttää niiden sisältöjä ravinnokseen. Jättämällä "aarteet" paikoilleen, mahdollistaa samalla myös seuraavienkin rantakävelijöiden  saavan ihastella samoja löydöksiä.

Mikäli jokainen turisti kerää viisi matkamuistoa, kymmenen turistin matkamuistot tekevät 50 ja sadan kerääjän jäljiltä rantalöytöjä on muille nähtäväksi (ja linnuille ravinnonetsintään) jo peräti 500 vähemmän. 

sandviksletta

sandviksletta

Sandvikslettan ranta-alueen vieressä on kivannäköistä, pienipuustoista viheraluetta, joka sopii kävelyyn, evästelyyn ja vaikka myös telttailuunkin. Leiriytymisen (ja kävelyretkien) yhteydessä täytyy kuitenkin huomioida ja mieluusti etukäteen miettiä, missä ja miten sitä käy tarpeillaan.

Ihmisten ulosteet ovat jo iso ongelma osassa Norjan turistikohteita, aiheesta on uutisoinut muun muassa Yle. Meillä oli koirien remmeissäkin aina kakkapussit mukana, jotta myös koirankakat saadaan kerättyä pois vähänkin epäsopivilta paikoilta.

Sandvikslettan parkkialue oli vain tienlevennys, johon mahtuu muutamia autoja. Tien toiselta puolelta lähti luontopolkuja kallioille, joissa olisi varmasti ollut mukava käydä retkeilemässä. Meille sattui valitettavasti erittäin helteinen päivä, +27, joten teimme koirien kanssa vain ihan pieniä tutkimuskävelyjä.

Näitä merkattuja, houkuttelevan näköisiä kävelyreittejä kukkuloille oli tarjolla useampiakin tämän ajamamme Kvaløyan saaren alatien varrella. Mikäli aikaa ja kävelykuntoa vain riittää, ja keliolosuhteet ovat sopivat, niihin varmasti kannattaisi tutustua.

sandviksletta

kvaloya

Koko viime kesänä tekemämme Pohjois-Norjan reissun kohteet, kuvaukset ja lisätietolinkkejä löytyy jutusta Seikkailu Pohjois-Norjassa.

Muutamia Suomessa sijaitsevia kesäretkikohteita olen esitellyt jutussa Viisi kivaa kesäretkikohdetta.

Mitä seuraavaksi luettaisiin?

Viisi kivaa kesäretkikohdetta

Mikäli kaikki kesäsuunnitelmanne eivät vielä ole lukkoonlyötyjä, tässä muutama vinkki kivoista kesäretkikohteista Pohjanmaalle, Etelä-Pohjan...