Ovatko ne runoja vai mietelauseita, on yksi ajatuksistani lukiessani äitini uutta runokirjaa Rakkauden rytmissä hengitän.
Ehkä ne ovat vähän molempia, mutta se on ainakin selvää, että kuten äitini ensimmäisessäkin runokirjassa Rakkaudella merkitty, myös tässä runot jättävät tilan lukijan omille tulkinnoille.
Pidän siitä, että äitini runot eivät ole valmiita, yksiselitteisiä, vaan että ne saavat ajattelemaan, oivaltamaan, vähän haastavatkin lukijansa.
"Pisara kerrallaan veden voima hioo kiveä pyöreäksi ja sileäksi. Pisara kerrallaan Rakkaus hioo ihmistä säteilemään sitä kirkkautta joka on." Ulla Ollanketo
"Ovi on auki ja seison kynnyksellä. Katson eteen ja taakse, mietin tätä hetkeä, kynnyksellä. Kuinka hyvä on elämä." Ulla Ollanketo
Kirjan ulkoasusta vastaa jälleen Seinäjokinen Mainoshuone Force, joka suunnittelee ja toteuttaa asiakkailleen myös muun muassa nettisivuja, verkkokauppoja, sosiaalisen median julkaisuja, valokuvia ja logoja.
Kirjan painotyökin on kotimaista käsialaa, kuten viimeksikin, ja sen on hoitanut Printek Keuruulla.
"Löydän tien läpi elämän labyrintin. Umpikujien kautta valoa kohti vaellan." Ulla Ollanketo
Tasan vuosi sitten kirjoitin otsikolla "Runokirja ystävänpäivälahjaksi" (<klik>), ja lahjoitin yhden äitini Rakkaudella merkitty-runokirjan blogini lukijalle, Sartsalle.
Äitini oli ennakkoon tietämätön tästä teostani, ja todella otettu, kun tämän minun blogini kautta löysi tiensä Sartsan Silmukka soikoon-blogiin (<klik>), jossa oli kerrottu hänen kirjastaan ja vielä blogin lukijoiltakin oli tullut siihen monta kommenttia.
Nyt olisi jälleen jaossa runokirja ystävänpäivälahjaksi. Tällä kertaa äitini ihan itse ehdotti, että haluaisinko antaa hänen uudenkin runokirjansa jollekin, joka täällä käy juttujani lukemassa.
Mikäli siis runosuonesi sykkii siihen suuntaan, että tällainen Rakkauden rytmissä hengitän -teoksen lukeminen kiinnostaisi, hihkaise asiasi kommenttikenttään.
"Tuuli riepottelee lehdet puista maan keltaiseksi kullaksi kulkea. Hengästyneenä jään ihmettelemään kauneutta joka syntyy luopumisesta." Ulla Ollanketo
Edellinen runokirja on ostettavissa myös netistä (<klik>), tämä uusi ainakin vielä vain suoraan kirjoittajalta (tai minulta).
Minäkin olen kirjoittanut kirjan, tai no, oikeastaan tehnyt blogistani kirjan (<klik>) itselleni muistoksi Lumes-koiran (joka muuten juuri täytti sen 16 vuotta, <klik> ) pentuajasta. Sen verran kova työ siinä oli, että toista kirjaa blogistani ei vielä ole ilmestynyt, vaikka sellaisen haluaisinkin tehdä.
Ps. Toivottavasti ystävänpäiväsi oli ystävällinen. <3
Ihania runoja, totes meijän äippä. Onnea ja iloa kirjailijalle sekä lukijoille.
VastaaPoistaKiitos, ja perinteiseen tapaan kirja lähtee ensimmäiselle kommentoijalle. :)
PoistaSiis mitä! Ollaanko voitettu toi hiano runokirja???
PoistaJoo näin pääsi käymään. :)
PoistaRunot ei niin mun juttu, mutta aina voi yhden kirjan verran kokeilla. :D
VastaaPoistaKiva kuulla, että olisit ollut kiinnostunut tutustumaan yhden kirjan verran. Kirjalahjoituksia on tulossa jatkossakin aina sopivassa kohdin.
PoistaKirjailija sukua - sanoilla leikkimisen taito, niin että se herättää toisissa tunteita on taito.... oli sitten pituutta runon, aforismin tai vaikkapa kokonaisen romaanin verran. Kaunis on ulkoasukin ja sinun Tromsøn "seikkailuja" oli ja on yhä ihana lukea - niin tuttuja maisemia ja paikkoja lapsuudesta! Iloa kevättalveesi ja itsellesi mielekkäitä asioita - vaunolenkkejä nelijalkaisten kera... älkää liukastuko!!
VastaaPoistaTotta turiset, ei se ihan tuosta vaan tule lyhytkään tekstinpätkä, jos se on huolella mietitty. Kiva kuulla, että "paluu lapsuuteen" on mieleesi. :) Kiitos - kevättalvi muuttui keleiltään harmaaksi peilijäämaaksi, mutta onneksi nastakengät pitävät ainakin ihmisjäsenen pystyssä ja muu konkkaronkka pitää mielen iloisena. :)
PoistaOnnea runoilijan toiselle teokselle! Edellinen on hyvin muistissa ja tallessa :) Katselin sitä juuri vähän aikaa sitten. Runot ovat mielenkiintoinen tapa ilmaista tunteita ja päästellä ulos päässä kulkevia riimejä.
VastaaPoistaJa nyt odotellaan jatkoa sekä sinulle, että äidillesi :)
Kiitokset runoilijan puolesta! :) Aika hyvä tulkinta kyllä runoilusta tuo sanomasi - usein se taitaa olla juuri noin, että päässä pyörii ajatuksia ja ne vähitellen kirjautuvat runoiksi. Saas katsella, tuleeko jatkokertomuksia. :D
Poista