Olen aina ollut siinä käsityksessä, että erilaiset allergiat puhkeavat ihmisille lapsuudessa tai nuoruudessa, ja jos siihen asti on niiltä välttynyt, ei aikuisiällä enää ole odotettavissa yllätyksiä asian suhteen.
Keväällä 2021 olin koko ajan flunssassa ja ramppasin koronatesteissä, joista kuitenkin tuloksena oli aina negatiivinen vastaus. Siinä ihmetellessäni, miten on mahdollista, ettei flunssa mene ollenkaan ohi, vaan jatkuu viikkoja, pari tuttavaani ehdotti siitepölyallergian mahdollisuutta.
Sinä keväänä oli kuulemma siitepölyjä niin paljon, että aiheuttivat oireita sellaisillekin, joilla ei niitä aiemmin ole ollut. Olin vähän epäileväinen tämän teorian suhteen, mutta kävin kuitenkin apteekista ostamassa allergialääkettä ja aloin napsia sitä ohjeiden mukaisesti.
Yllätys oli suuri, kun flunssa katosi, mutta ensin ajattelin sen olevan vain sattumaa. Testiksi lopetin allergialääkkeen syömisen, jolloin flunssaoireet palasivat, ja kun söin lääkkeitä uudelleen, tulin jälleen terveeksi.
Pakko se oli uskoa, että ilmeisesti sitten olin kuin olinkin allerginen jollekin siitepölylle, ja siitä lähtien on joka kevät ja kesä tullut syötyä allergialääkettä pidemmän tai lyhyemmän aikaa, tai muuten iskee päälle taas se flunssa, joka ei vain mene ohi.
Viikko sitten sain klipsaista kyläpaikan kukkapenkistä muutaman narsissinkukan mukaani. Kotona huomasin, että niissä on aika voimakas tuoksu, joka minun mielestäni ylettyi jokaiseen huoneeseen asti, vaikka mies ei mitään erikoista huomannutkaan.
Seuraavana aamuna nenäni oli tukossa ja olo epämukava. Narsissit saivat siirtyä keittiöstä ulos terassin pöytää koristamaan.
Yllätys oli suuri, kun flunssa katosi, mutta ensin ajattelin sen olevan vain sattumaa. Testiksi lopetin allergialääkkeen syömisen, jolloin flunssaoireet palasivat, ja kun söin lääkkeitä uudelleen, tulin jälleen terveeksi.
Pakko se oli uskoa, että ilmeisesti sitten olin kuin olinkin allerginen jollekin siitepölylle, ja siitä lähtien on joka kevät ja kesä tullut syötyä allergialääkettä pidemmän tai lyhyemmän aikaa, tai muuten iskee päälle taas se flunssa, joka ei vain mene ohi.
Viikko sitten sain klipsaista kyläpaikan kukkapenkistä muutaman narsissinkukan mukaani. Kotona huomasin, että niissä on aika voimakas tuoksu, joka minun mielestäni ylettyi jokaiseen huoneeseen asti, vaikka mies ei mitään erikoista huomannutkaan.
Seuraavana aamuna nenäni oli tukossa ja olo epämukava. Narsissit saivat siirtyä keittiöstä ulos terassin pöytää koristamaan.
Tähän allergia-aiheeseen minut innosti Repolainen reissaa ja räpeltää-blogi, jossa haluttiin nähdä, miten keltainen väri näkyy kenenkin elämässä.
Allergiat osaavat muuntua. Minulle tuli aikoinaan astma undulaattien hienojakoisesta ihopölystä, sitten olin kissoille allerginen, sitten tuli siitepölyt, tuoksut ja viimeisenä nyt jauhon pölinä kun leivon.
VastaaPoistaKevät on kyllä vaikeinta aikaa. Unohdin vielä katupölyn. Allergialääkkeelle on käyttöä
Onpa ikävän kuuloista, että noin monta eri allergiaa, ei kiva todellakaan. Rajoittaa tai ainakin hankaloittaa jo tekemisiä ja olemisia. Jauhoallergiakin kuulostaa tosi kurjalta, jos tykkää leipoa. Mutta onneksi lääkkeistä saa edes jonkun verran apua tosiaan.
PoistaAllergia, myös siitepölyallergia, voi puhjeta ihan missä vaiheessa elämää tahansa. Yleensä ne puhkeavat lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta allergiaton lapsuus ei takaa allergiatonta aikuisuutta.
VastaaPoistaSiedätyshoidolla allergiat saattavat myös laimentua. Aloitin 90-luvun lopulla omatoimisen siedätyksen ruoka-aineille. Tein matkatöitä ja olin allerginen monelle eri kasvikselle ja hedelmälle ja aika usein sattui yllätyksiä tai joudun jättämään syömättä. Aloitin syömään allergisoivia raaka-aineita ensin keitettynä tai pakastettuna ja vähitellen pieniä määriä raakana. Nykyisin ei ole enää kuin yksi raaka-aine, jonka syöminen aiheuttaa lääkärireissun. Pari on sellaista, että allergialääkkeen joudun ottamaan päälle.
Allergiatestien perusteella olen kunnolla allerginen koirille. Anopin koira oli meillä elämänsä viimeiset puolitoistavuotta. Koivujen kukinta-aikaan tuntui, että koira pahensi hieman oireita, mutta samoin on tuntunut esim. voimakkaista tuoksuista. Muuten ei ollut mitään koiran suhteen. Kissoille olen edelleenkin erittäin allerginen ja siinä altistuminen vain pahentaa tilannetta. Ystävälläni oli kissoja ja alkuun pystyi olemaan heillä sisällä muutamia tunteja, lopulta en voinut mennä enää sisään.
Joo tämä tuli nyt huomattua, että voi tulla esiin vasta aikuisenakin, oppia ikä kaikki. :)
PoistaTuo olikin uutta tietoa, että ruoka-aineallergioista voi päästä siedättämällä yli. Koira- ja siitepölyallergioihin taitaa olla ihan lääkäristä saatavia siedätyshoitojakin, että sikäli varmaan tosiaan muitakin allergioita voi siedättää, ja hyvä niin!
Ruoka-aineallergiat ovat tosiaan siitä hankalia, ettei aina voi olla varma, mitä ruuassa on, vaikka olisi ilmoittanutkin allergioistaan. Pähkinäallerginen tuttavani joutui opiskeluaikoinaan muutaman kerran lähteä kouluruokailun jälkeen suoraan sairaalaan, kun ruuassa olikin ollut pähkinää, vaikka ei pitänyt olla.
Joo, kyl on kummallisia allerkijoita. Meijänkin koiraveli ei voinu syyä kanaa. Ilosta menoo teijän laumalle!
VastaaPoistaAllergiat koirillakin on kyllä tosi kurjia, ei niitä kenellekään toivoisi. :(
PoistaKiitos, pysytellään iloisina! :)
Allergiat ovat kyllä erikoisia kun kuten edellä todetaan - voivat niin muuttua vuosien myötä, puhjeta, helpottaa tai hävitä.
VastaaPoistaMinulla oli lapsena allergioita - en muista, että ruualle olisi juurikaan ollut, mutta siitepölyt ja eläimet tuntuivat heti oireina, niin silmä- kuin nenäoireina ja myös hengitys saattoi vaikeutua.
Oireet vaivasivat vielä ns nuorena aikuisenakin, mutta ehkä hieman helpompina. Koiraa olen aina halunnut ja sen myötä hakeuduin allergiasiedätykseen, jonka jälkeen ei oikein muutkaan allergiat enää vaivaa - tosin arvelen, että allergiat ovat ikänikin vuoksi hieman tasaantuneet, niin usein käy.
Onneksi lääkityksetkin on nykyisin aika hyviä ja oireet pysyvät niilläkin useimmilla kurissa, hienoa, että auttavat sinullakin!
Tässä vielä linkki juttuun, jossa kirjoittelen hieman allergioistani ja siedätyshidosta:
https://wiimansivu.blogspot.com/2021/03/allergian-siedatyshoito-oma-kokemukseni.html
Mikä onni, että koiran - Wiiman - kuitenkin loppujen lopuksi saitte! <3 Enpä osaisi itse ainakaan enää edes olla ilman koiraa, se olisi ihan kummallista, tyhjää, toki varmasti myös helpompaa.
PoistaLumeshan muuten aikanaan tuli minulle sillä tavalla, että se oli jo yhteen perheeseen ostettu, mutta perheen teinin allergiaoireiden vuoksi palautuikin takaisin kasvattajalleen. Tässä tapauksessa toisten epäonni oli minun onneni.