lauantai 10. syyskuuta 2022

Halvat on huvit

Ennen muuttoamme nykyiseen asuinpaikkaamme, ulkoilutin koiria paljon vapaana metsässä (metsä parantaa). Mesta nautti erityisen paljon keppien kanssa leikkimisestä ja keppi suussaan juoksentelusta, joka taas ei ollut minun mielestäni oikein hyvä homma siihen sisältyvien loukkaantumisriskien vuoksi.

Leluja oli hankala kuljettaa mukana, kun niiden piti kuitenkin olla sen verran suuria, etteivät heti joudu hukkaan varvikossa tai lumihangessa, ja suuret lelut taas eivät millään mahtuneet takintaskuihin. Käsissäni en niitä halunnut pitkiä matkoa kanniskella, kun ei se Mesta kuitenkin koko lenkkiä niitä kanna. Lopulta keksin oikein passelin ratkaisun, keltainen köydenpätkä - löytyy hyvin metsästä ja helppo kantaa olan yli heitettynä.


Yritys hyvä kymmenen, mutta johonkin se köysikin lopulta katosi. Mielestäni se kyllä aina lenkin päätteeksi tuli kotiin, mutta kerran sitä vaan ei enää löytynyt mistään. Jossain vaiheessa, oltuaan hetkisen aikaa lelutta metsässä ja minun ollessa edelleen innostumatta keppileikeistä, Mesta sai hyvän idean.

Mikäpä sitä olisikaan parempi lelu metsässä riehumiseen kuin minun hanskani? Olen itse kyllä Mestan kanssa asiasta hieman eri mieltä, koska mielummin käyttäisin lämmintä ja kuivaa kuin kuolaista/lumista hanskaa. Mutta raaskinko kieltääkään, kun Mesta tulee hanskaleikeistä niin iloiseksi? Enpä tietenkään, leikkiköön sitten.


Yritin muutaman kerran ottaa lelua mukaan, että Mesta voisi juosta sellaisen kanssa eikä minun hanskani kanssa, mutta eihän se lelu ollut yhtään niin hauska juttu kuin minun hanskani. Ei auttanut, vaikka otin mukaan ylimääräisen hanskankin ihan varta vasten Mestalle, ei sitä sellaisella saanut huijattua.

Nykyään Mesta on unohtanut hanskaleikkinsä, kun täällä se joutuu lenkkeilemään niin paljon remmissä eikä sitä remmissä leikit kiinnosta. Se on tosi harmillista, sillä pelkkä kytkettynä ulkoilu kyläteitä pitkin ei tee koiria eikä minua onnelliseksi. Täytyykin taas ottaa asiakseen lähtemällä lähteä johonkin metsäänkin välillä.

4 kommenttia:

  1. Meilläkin parasta hauskaa on se, jos saa kerjättyä minulta lapasen kädestä lenkillä. :D (Mäyräkoirat eivät toki yllä niitä itse ottamaan käsistä.) Kovin kylmällä ilmalla joudun kyllä tuottamaan pettymyksen, kun tarvitsen lapaset omiin käsiin.

    VastaaPoista
  2. Sama täällä! Hanska on suosittu leikkikalu, mutta talviaikaan vähän vastentahtoisesti luovun siitä :D. Wiima nostelee itse käpyjä ja keppejä leikkiin ja tuo niitä minulle heitettäväksi, mutta Tihkuun se taito ei ole oikein juurtunut.
    Harmittelen myös tuota mainitsemaasi vapaana pitämisasiaa, mielelläni pitäisin koiria vapaana enemmän kuin pidän, mutta se vaatii aina lähtemistä jonnekin pitkälle. Wiimaan luotan ja Tihkukaan ei varsinaisesti karkaile - mutta on niin utelias, että näkeepä mitä vaan, niin se pitää käydä tarkistamassa, ja se taas ei oikein sovi näihin varsinais-suomen ihmisiä viliseviin metsiin :( .
    Onneksi joitain paikkoja on löytynyt ja sitten tietenkin, saaressa ja omalla pihalla, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se ei ole kiva kylmettää omia käsiään, vaikka onkin hauska katsoa iloisia koiria. :D Onni on tosiaan oma iso piha, jossa koirat saavat aina juoksennella vapaina!

      Poista

Kiva, kun kävit, ja kiva, jos jätät vielä kommentin jälkeesi - vastailen niihin mielelläni sekä uudemmissa että vanhemmissa teksteissä. :)

Mikäli kommenttilaatikko ei näy, se aukeaa klikkaamalla Lähetä kommentti -tekstiä.

Mitä seuraavaksi luettaisiin?

Mitä kesämökillä voi tehdä talvella?

Mitä kesämökillä tehdään talvella? Alla kuvakavalkadi meidän talvimökkeilyistä.  Kesämökillä syödään eväitä ja syötetään koirille niiden omi...