Sup-lautailu taaperon kanssa - uhka vai mahdollisuus?
Olen suppaillut koirieni kanssa kesästä 2018 alkaen sekä järvissä, joissa että meressä. Suppailusta ja suppailuharrastukseni aloituksesta olenkin kertonut jo aiemmin otsikolla <Harrastuksena suppailu>.
Vaikka minulla on parhaimmillaan (pahimmillaan?) ollut sup-laudan kyydissä jopa kolme koiraa kerrallaan (<Kuinka monta koira mahtuu sup-laudalle?>), suppailu lapsen kanssa tuntuu paljon haastavammalta ja pelottavammalta.
Mitä, jos koira putoaa sup-laudalta veteen?
No, koirat osaavat uida, pyrkiä takaisin laudan kyytiin ja onhan niillä pelastusliivit (<koiran pelastusliivit>) yllään. Koirat saavat yleensä olla laudalla haluamassaan asennossa ja paikassa, mutta jatkuva liikkuminen on kielletty.
Putoaminen on käynyt yhden kerran. Tällöin nyt jo edesmennyt Lumes-lapinkoira (<kaikki loppuu aikanaan>) tasapainoili laudan keulassa vähän liikaa tassut reunan yli ja humpsahti siitä yli. Putoamisen jälkeen se ui samantien laudan viereen, josta pelastusliiveistä autoin sen takaisin laudalle. Ei muuten keikkunut enää sen jälkeen tassut yli laudan, vaan oli varovaisempi.
Mitä jos lapsi putoaa sup-laudalta veteen?
No, onhan hänelläkin pelastusliivit, mutta uida ei vielä osaa eikä auttaa itseään takaisin laudalle. Putoamista ei onneksi ole vielä käynyt, mutta yhteisiä suppailukertojakin on takana vasta muutama, olemme suppailleet vain täysin tyynellä säällä ja olemme molemmat istuneet laudalla, lapsi minun edessäni jalkojeni välissä.
Ehkä ensi kesänä hänen ollessa jo vähän isompi ja ohjeiden ymmärtämisen ja noudattamisen taidon kehityttyä lisää, harjoittelemme mahdollista putoamista varten.
No, koirat osaavat uida, pyrkiä takaisin laudan kyytiin ja onhan niillä pelastusliivit (<koiran pelastusliivit>) yllään. Koirat saavat yleensä olla laudalla haluamassaan asennossa ja paikassa, mutta jatkuva liikkuminen on kielletty.
Putoaminen on käynyt yhden kerran. Tällöin nyt jo edesmennyt Lumes-lapinkoira (<kaikki loppuu aikanaan>) tasapainoili laudan keulassa vähän liikaa tassut reunan yli ja humpsahti siitä yli. Putoamisen jälkeen se ui samantien laudan viereen, josta pelastusliiveistä autoin sen takaisin laudalle. Ei muuten keikkunut enää sen jälkeen tassut yli laudan, vaan oli varovaisempi.
Mitä jos lapsi putoaa sup-laudalta veteen?
No, onhan hänelläkin pelastusliivit, mutta uida ei vielä osaa eikä auttaa itseään takaisin laudalle. Putoamista ei onneksi ole vielä käynyt, mutta yhteisiä suppailukertojakin on takana vasta muutama, olemme suppailleet vain täysin tyynellä säällä ja olemme molemmat istuneet laudalla, lapsi minun edessäni jalkojeni välissä.
Ehkä ensi kesänä hänen ollessa jo vähän isompi ja ohjeiden ymmärtämisen ja noudattamisen taidon kehityttyä lisää, harjoittelemme mahdollista putoamista varten.
Mitä, jos koirat saavat laudalla hepulin?
Nykyisten koiriemme kanssa todennäköisyys tälle on häviävän pieni, koska niiden luonne, erilaisiin tilanteisiin tottuminen ja koulutustaso poissulkevat erittäin hyvin hepuleiden mahdollisuuden tai ainakin saavat keskeytettyä sen. Osaavat olla laudalla rauhassa pidemmänkin aikaa ja eri olosuhteissa.
Jos näin kuitenkin joskus kävisi, pahimmillaan koira putoaa laudalta, tai minä (minullakin 90% on pelastusliivit ylläni ja osaan uida, mutta toki pahimmillaan laudalta pudotessa voin loukata itseni vedessä olevaan kiveen, jolloin pelastautuminen takaisin laudalle ei välttämättä onnistu), tai molemmat.
Mitä, jos lapsi saa laudalla hepulin?
Tutkimattomat ovat taaperon mielentilat.
Olen pyrkinyt minimoimaan hepulointiriskin pitämällä suppailut lyhyinä. Olemmekin suppailleet vain noin puolisen tuntia kerrallaan ja pysytelleet rannan lähellä, jotta tarvittaessa pääsemme takaisin rantaan suht nopeasti. Olen kysellyt lapselta, haluaako hän jatkaa eteenpäin vai käännytäänkö takaisin, ja toiminut tämän mukaan.
Lapsi on saanut ottaa haluamansa lelun mukaan suppailemaan ja voinut leikkiä sen kanssa laudalla, lelu on kiinnitetty lautaan narulla. Olen ottanut lapselle mukaan helposti syötävää evästä, esimerkiksi sosepussin. Olemme yhdessä havainnoineet ympäristöä ja vesiötököitä, ja suppailleet mielenkiintoisiin paikkoihin, kuten rantakaislikkoon, lumpeenlehtien sekaan ja kalaparven viereen.
Olemme myös keskustelleet yhdessä siitä, kuinka sup-laudalla käyttäydytään, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ja mitä voi tapahtua, jos ei kuuntele minun ohjeita ja tekee sellaista, mitä ei saa tehdä. Pahimmillaanhan lapsen hepuli voi aiheuttaa laudalta putoamisen joko hänelle, minulle tai molemmille.
Nykyisten koiriemme kanssa todennäköisyys tälle on häviävän pieni, koska niiden luonne, erilaisiin tilanteisiin tottuminen ja koulutustaso poissulkevat erittäin hyvin hepuleiden mahdollisuuden tai ainakin saavat keskeytettyä sen. Osaavat olla laudalla rauhassa pidemmänkin aikaa ja eri olosuhteissa.
Jos näin kuitenkin joskus kävisi, pahimmillaan koira putoaa laudalta, tai minä (minullakin 90% on pelastusliivit ylläni ja osaan uida, mutta toki pahimmillaan laudalta pudotessa voin loukata itseni vedessä olevaan kiveen, jolloin pelastautuminen takaisin laudalle ei välttämättä onnistu), tai molemmat.
Mitä, jos lapsi saa laudalla hepulin?
Tutkimattomat ovat taaperon mielentilat.
Olen pyrkinyt minimoimaan hepulointiriskin pitämällä suppailut lyhyinä. Olemmekin suppailleet vain noin puolisen tuntia kerrallaan ja pysytelleet rannan lähellä, jotta tarvittaessa pääsemme takaisin rantaan suht nopeasti. Olen kysellyt lapselta, haluaako hän jatkaa eteenpäin vai käännytäänkö takaisin, ja toiminut tämän mukaan.
Lapsi on saanut ottaa haluamansa lelun mukaan suppailemaan ja voinut leikkiä sen kanssa laudalla, lelu on kiinnitetty lautaan narulla. Olen ottanut lapselle mukaan helposti syötävää evästä, esimerkiksi sosepussin. Olemme yhdessä havainnoineet ympäristöä ja vesiötököitä, ja suppailleet mielenkiintoisiin paikkoihin, kuten rantakaislikkoon, lumpeenlehtien sekaan ja kalaparven viereen.
Olemme myös keskustelleet yhdessä siitä, kuinka sup-laudalla käyttäydytään, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ja mitä voi tapahtua, jos ei kuuntele minun ohjeita ja tekee sellaista, mitä ei saa tehdä. Pahimmillaanhan lapsen hepuli voi aiheuttaa laudalta putoamisen joko hänelle, minulle tai molemmille.
Mitä, jos tulee vessahätä kesken suppailun?
No, sitten se tulee. Siltä varalta, ettei ehditä takaisin rantaan, mukana kulkee pyyhe ja lapselle varavaatteet. Vielä niitä ei ole tarvittu, ja se voisikin kyllä olla aika mielenkiintoinen operaatio alkaa vaihtaa vaatteita sup-laudalla - varsinkin kun tällainen tilanne voi aiheuttaa edellä mainitussa kohdassa olevan hepulin.
No, sitten se tulee. Siltä varalta, ettei ehditä takaisin rantaan, mukana kulkee pyyhe ja lapselle varavaatteet. Vielä niitä ei ole tarvittu, ja se voisikin kyllä olla aika mielenkiintoinen operaatio alkaa vaihtaa vaatteita sup-laudalla - varsinkin kun tällainen tilanne voi aiheuttaa edellä mainitussa kohdassa olevan hepulin.
Miten lapsen kanssa sup-laudalle ja laudalta pois?
Jos on itse suppailukin jännittävää lapsen kanssa, niin sitä on kyllä myös nämä laudalle menemiset ja sieltä poistumisetkin - vaatii lapselta hyvää ohjeiden ymmärtämistä ja niiden mukaan toimimista, ja aikuiselta luottamista lapseen. Ei aina helppoa taaperon kanssa.
Meillä sup-lauta laitetaan aina veteen niin päin, että keula on rantaan päin. Tämä siksi, koska vesi syvenee rannasta pois päin ja laudan perässä olevalle evälle on näin ollen enemmän tilaa. Jos laudalle mennään siten, että perä on rantaan päin, evä painuu vedenpohjaan kiinni ja voi vaurioitua
Ensin lapsi istuu rannalla odottamassa ja minä menen laudalle istumaan. Sen jälkeen lapsi saa tulla - laudalle tullaan ihan keulasta, jotta ei astuta veteen, ja kontataan lautaa pitkin minun luokse. Laudalta poistutaan käänteisessä järjestyksessä, eli lapsi peruuttaa laudalta pois ja täytyy katsoa, että jalat menevät keulasta maahan, eivät veteen. Sitten lapsi kävelee pari metriä etäämmälle vedestä ja istuu odottamaan minua.
Jos on itse suppailukin jännittävää lapsen kanssa, niin sitä on kyllä myös nämä laudalle menemiset ja sieltä poistumisetkin - vaatii lapselta hyvää ohjeiden ymmärtämistä ja niiden mukaan toimimista, ja aikuiselta luottamista lapseen. Ei aina helppoa taaperon kanssa.
Meillä sup-lauta laitetaan aina veteen niin päin, että keula on rantaan päin. Tämä siksi, koska vesi syvenee rannasta pois päin ja laudan perässä olevalle evälle on näin ollen enemmän tilaa. Jos laudalle mennään siten, että perä on rantaan päin, evä painuu vedenpohjaan kiinni ja voi vaurioitua
Ensin lapsi istuu rannalla odottamassa ja minä menen laudalle istumaan. Sen jälkeen lapsi saa tulla - laudalle tullaan ihan keulasta, jotta ei astuta veteen, ja kontataan lautaa pitkin minun luokse. Laudalta poistutaan käänteisessä järjestyksessä, eli lapsi peruuttaa laudalta pois ja täytyy katsoa, että jalat menevät keulasta maahan, eivät veteen. Sitten lapsi kävelee pari metriä etäämmälle vedestä ja istuu odottamaan minua.
Suppailu on ehdottomasti kokeilemisen arvoista myös taaperon kanssa!
Parhaimmillaan yhdessä suppailu tarjoaa kivoja uusia kokemuksia ja elämyksiä paikoista ja maisemista, joihin ei jalkaisin pääse, ja opettaa nauttimaan luonnosta ja kiireettömästä oleskelusta.
