Kun lapselle pitää keksiä vähäksi aikaa jotain kiinnostavaa tekemistä, äidin aarrelaatikko pelastaa!
Pienet lelut 80- ja 90-luvuilta lisättynä nykypäivän yllätysmunasisällöillä saavat lapsen istahtamaan aloilleen ja keskittymään tutkimiseen ja leikkimiseen.
Arvaatko, mitkä näistä ovat 1,5-vuotiaan lempparit?
Löytyykö näistä jotain sinulle tuttua?
Aarrelaatikko on oikeammin metallirasia hieman erilaisemmalla ulkonäöllä. Muistan todella paljon kodintavaroideni historiaa, mutta tämän purkin historia -mistä ja milloin- on kyllä unohtunut.
Nämä pienet hevoset ovat isomman hevosen varsoja. Ne ovat kaikki olleet ketjulla kiinni toisissaan, mutta olen joskus irrottanut ne, jotta niillä pystyisi paremmin leikkimään.
Alkuvuodesta mietin äitini ja siskoni kanssa, oliko meillä lapsena ollenkaan Duplo-legoja, koska minkäänlaista muistikuvaa niillä leikkimisestä ei ole. Äitini löysi myöhemmin valokuvatodisteita aiheesta ja minun aarrelaatikostani löytyi ihan fyysisiä todisteita - yksi legoukko ja yksi legopalikka.
Vaaleanpunainen jänis oli tosi hieno aikanaan, sillä on taivuteltavat raajat. En tiedä, mikä tuo musta ritiläjuttu jäniksen ja legoukon jalkojen vieressä on, mutta olen aina leikkinyt, että se on grilli.
Ah, trollipeikot! Nämä olivat myös keräilyesineitä ja kuten huomaatte, olen muutamalle pyöritellyt villalangasta vaatteet. Yksi trollipeikoista on myös joutunut luopumaan tavaramerkistään eli tuuheasta hiuskuontalostaan - olen tehnyt sille nutturan.
Teimme lapsena paljon puutöitä kotona ja Vaahteramäen Eemelin tapaan veistimme puukolla puuhahmoja, jotka minulla olivat aina koiria.
Silloin ennenvanhaan pieniä lelukauppoja oli vähän joka paikkakunnalla, niin meilläkin. Kävimme siellä välillä ja tämä sorminukkehirviö on yksi sieltä ostamistani leluista.
En tiedä, kuuluuko tämä teroitinkoriste johonkin lelusarjaan vai onko se vain teroitinkoriste, mutta söpö se on.
Pahoinpidelty pandakarhu - ensimmäinen kertomus lapsuuteni leluista.
Hauskaa, että sinulla on säilynyt tuollainen oman lapsuuden aarrelaatikko. Minulla muutamia juttuja säästynyt lapsuudestani, niitä tärkeimpiä eli barbeja ja kiiltokuvia ja muutama pieni pehmolelu.
VastaaPoistaNämä on olleet tärkeitä pikkuleluja, kun ovat säilyneet tallessa. Näiden lisäksi minullakin on sitten barbeja hevosineen ja jokunen pehmolelu. Olen monesti vuosien aikana miettinyt, myisinkö pois, mutta en koskaan raaskinut. Niitä on kiva välillä katsella.
PoistaTuttuja asioita monen monta. Nuo Trollit ovat aivan huippuja.
VastaaPoistaMinulla on iso nappilaatikko ja lapset (ei ihan pienet) ovat aina tykänneet kaataa napit pöydälle ja etsiä samanlaisia. Ovat joskus jopa pujottaneet lankaan, että mummo löytää nopsaan samanlaiset.
Napit on kyllä tosi kivoja, kun niitä on paljon! Lapsilla on varmasti hauskaa niiden kanssa. 😃
PoistaMeiltä löytyy noita possuja ja dubloja. Peikot ja inkkari näyttävät tutuilta jostain kaukaisuudesta.
VastaaPoistaÄidilläkin on just tuollaista tavaraa jemmassa ja 3 vuotias on erittäin kiinnostunut niistä yksityiskohtia myöten.
Duplot (samoin kuin pikkulegot) on siitä kivoja, että ne oikein koskaan vanhene, vaan pysyvät kunnossa ja ovat aina muodissa.
PoistaKiva, että äidiltäsikin löytyy pieniä leluaarteita pienelle tutkijalle. Näissä pysyy viehätyskin hyvin yllä, kun ovat vain satunnaisessa käytössä.
Joo, vallan hurmaavia lelkkuja, totes meijän äippä. Me todetaan, etteivät ole mäyräkoirankestäviä. *tirsk*
VastaaPoistaSe voi olla, että koirakäsittelyllä leluihin tulisi uudenlainen designi. 😁
PoistaMeillä on pieniä eläinhahmoja, joilla omat lapset aikanaan leikki ja nyt ne on olleet kovassa käytössä lasten lapsilla. Myös pääsiäismunien yllätyksiä on jaksettu tutkia innokkaasti. Samanlaiset asiat taitaa kiinnostaa kaikkia lapsia.
VastaaPoistaKiva, kun teilläkin on säilynyt vanhoja leluja. Taitaa tällaiset pikkulelut olla tosiaan mielenkiintoisia aika monien lasten mielestä. 😃
Poista