Kiinnostaako kieltenopiskelu? Ei muuta, kuin tuumasta toimeen, koskaan ei ole liian myöhäistä! Itse aloitin toisen kotimaisen opiskelun syksyllä 2021 muutettuani paikkakunnalle, jossa edes auttavasta ruotsinkielen osaamisesta on suuri hyöty. Olin aikanaan koulussa ihan hyvä ruotsinkielessä, mutta kun elää 20 vuotta tarvitsematta sanaakaan ruotsia, kielitaito pääsee rapistumaan aika rankalla kädellä.
Aloitin ruotsinopiskelun lähes nollasta kansalaisopiston yksityistunneilla. Minulla oli ihan mahtava opettaja, joka on saanut minut miettimään paljon myös kieltenopiskelun laatua peruskoulussa. Koulussa on valitettavan yleistä, että opiskelussa kiinnitetään ihan liikaa huomiota virheisiin, ei niinkään yrittämiseen ja siihen, mitä osaa.
Kansalaisopiston ruotsinkielenopettajalla oli kolme perusperiaatetta: 1. Yrittämällä oppii. 2. Virheistä ei välitetä. 3. Ei ole tärkeintä, että puhuu tai kirjoittaa täysin oikein - riittää, että tulee ymmärretyksi.
Oppituntini kansalaisopistossa koostuivat suurelta osin keskustelusta, jonka lisäksi oli erilaisia harjoituksia ja paperitehtäviä. Opettaja puhui minulle aina ruotsia, mutta perään kertoi aina saman suomeksi, jos näytti siltä, etten ymmärtänyt - mitä alussa tapahtui lähes koko ajan. Minä yritin puhua ruotsia, mutta aloittaessani minulla oli ruotsinkielen sanoja niin vähän, että pääasiassa puhuin suomea ja yhden sanan ruotsiksi siellä, yhden täällä. Vähitellen pystyin puhumaan enemmän ja enemmän ruotsia ja lopulta tilanne oli juuri päinvastoin kuin aloittaessani - nyt puhuin ruotsia ja vain yhden sanan suomea siellä ja toisen täällä.
Opettaja kirjoitti kaiken minun sanomani ruotsiksi taululle. Alkuun hän todellakin kirjoitti siis ihan kaiken, koska puhuin vain suomea. Kun ruotsini lisääntyi, hän kirjoitti puheeni taululle korjaten esimerkiksi aikamuoto- ja sanajärjestysvirheeni. Loppuajasta hän pääsi kirjoitustöissä jo vähän helpommalla, kun osasin puhua ruotsia sen verran hyvin, että korjattavaa oli vain vähän.
Osa ruotsinkielen sanoista on ollut vaikea muistaa ja olen kehitellyt niihin omia muistisääntöjä. Esimerkiki imurin - dammsugare - olen muistanut englanninkielen sanoista damn sugar, ja kevään - vår - muistiapuna on toiminut sana war. Jotkin sanat muistan tietystä lauseyhteydestä, esimerksi antaa - ge - muistilause on "Ge exempel".
Jännä juttu ruotsinkielen opiskelussa oli muuten se, että samalla unohdin paljon englanninkielen sanastoa. Ymmärrän kyllä englantia ihan samoin kuin ennenkin, mutta koska sitäkään kieltä ei itse tarvitse puhua tai kirjoittaa kuin hyvin harvoin, muistan todella huonosti sanoja, jos minun täytyy itse tuottaa puhetta/kirjoitusta - mielessäni pyörii vain ruotsinkielen vastaavia sanoja.
On ollut kiva tunne, että pystyn jonkin verran pärjäämään myös ruotsinkielellä. Nykyään en enää säikähdä, jos joku jossain yhtäkkiä puhuukin minulle ruotsia, vaan pystyn vastaamaan edes jotain takaisin. Olen muun muassa jutellut täysin ruotsinkielisen naapurin kanssa, tai hänen itse sanomanaan hänen suomenkielensä on niin huono, ettei hän halua käyttää sitä, sekä asioinut lapsen kanssa hammaslääkärissä ruotsiksi, kun lääkäri ei osannut suomea.
Minun onnistuu keskustella yhden ihmisen kanssa ruotsiksi niin sanotuista tavallisista asioista ja vielä paremmin niin, että toinen puhuu ruotsia ja minä suomea. Useamman henkilön seurassa en sen sijaan aina pysy kärryillä, mistä on kyse, koska puheen parveillessa eri ihmisten välillä, minulla menee helposti jotain ohitse, koska en pysty omalla osallistumisella varmistamaan oikeinymmärrystä samalla tavalla, kuin kahdenkeskisessä keskustelussa.
Harmillisesti kieltenopiskeluni päättyi siihen, kun opettajani vaihtoi työpaikkaa syksyllä -26. Koska olin pitänyt hänestä ja hänen opetustyylistään niin kovasti, kynnys kokeilla jonkun toisen opettajan tunteja nousi liian korkeaksi.
Kielitaidon säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, ettei jää lepäämään laakereilleen. Yllättäen ääni- ja e-kirjapalvelu BookBeat, josta kerroin aiemmin täällä, nousikin ratkaisuksi tähän ongelmaan. Löysin tietokirjojen joukosta äänikirjoja kieltenopiskeluun ja nyt olen sitten autoillessa kuunnellut ruotsinkielenkurssia. Se on ollut aika kiva, kun asiat sanotaan ensin suomeksi, sitten ehtii itse hetken miettiä, mitä se olisi ruotsiksi, jonka jälkeen kaksi eri lukijaa sanoo sen ruotsiksi. Tämän kurssikirjan e-kirjamuodossa on lisäksi kirjallisia tehtäviä, jos haluaa kehittää myös sitä puolta kielitaidosta, eikä pelkkää suullista ja kuullun ymmärtämistä.
BookBeatin palveluhan toimii siten, että ostetaan (tai kokeilujaksossa saadaan ilmaiseksi) tietty määrä tunteja, joiden puitteissa kirjoja voi kuunnella tai lukea. Näin kieltenopiskelun (ja lastenkirjojen) kannalta kivana yllätyksenä tuli, että jos saman kirjan kuuntelee tai lukee uudelleen, se ei kuluta näitä tunteja. Voi siis kuunnella tai lukea samaa kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen, mutta silti näitä käyttötunteja ei kulu, vaan ne ovat säästössä johonkin uuteen kuunneltavaan tai luettavaan. Aika kiva!
BookBeatillä on tosiaan uusille käyttäjille tarjolla ilmaisjakso, jossa palvelua saa käyttää maksutta 30 päivää/ 20 käyttötuntia. Minullakin on tällä hetkellä tämä testijakso meneillään. Ilmaisen jäsenyyden saa lunastettua itselleen täältä. <- mainoslinkki
Kansalaisopiston ruotsinkielenopettajalla oli kolme perusperiaatetta: 1. Yrittämällä oppii. 2. Virheistä ei välitetä. 3. Ei ole tärkeintä, että puhuu tai kirjoittaa täysin oikein - riittää, että tulee ymmärretyksi.
Oppituntini kansalaisopistossa koostuivat suurelta osin keskustelusta, jonka lisäksi oli erilaisia harjoituksia ja paperitehtäviä. Opettaja puhui minulle aina ruotsia, mutta perään kertoi aina saman suomeksi, jos näytti siltä, etten ymmärtänyt - mitä alussa tapahtui lähes koko ajan. Minä yritin puhua ruotsia, mutta aloittaessani minulla oli ruotsinkielen sanoja niin vähän, että pääasiassa puhuin suomea ja yhden sanan ruotsiksi siellä, yhden täällä. Vähitellen pystyin puhumaan enemmän ja enemmän ruotsia ja lopulta tilanne oli juuri päinvastoin kuin aloittaessani - nyt puhuin ruotsia ja vain yhden sanan suomea siellä ja toisen täällä.
Opettaja kirjoitti kaiken minun sanomani ruotsiksi taululle. Alkuun hän todellakin kirjoitti siis ihan kaiken, koska puhuin vain suomea. Kun ruotsini lisääntyi, hän kirjoitti puheeni taululle korjaten esimerkiksi aikamuoto- ja sanajärjestysvirheeni. Loppuajasta hän pääsi kirjoitustöissä jo vähän helpommalla, kun osasin puhua ruotsia sen verran hyvin, että korjattavaa oli vain vähän.
Osa ruotsinkielen sanoista on ollut vaikea muistaa ja olen kehitellyt niihin omia muistisääntöjä. Esimerkiki imurin - dammsugare - olen muistanut englanninkielen sanoista damn sugar, ja kevään - vår - muistiapuna on toiminut sana war. Jotkin sanat muistan tietystä lauseyhteydestä, esimerksi antaa - ge - muistilause on "Ge exempel".
Jännä juttu ruotsinkielen opiskelussa oli muuten se, että samalla unohdin paljon englanninkielen sanastoa. Ymmärrän kyllä englantia ihan samoin kuin ennenkin, mutta koska sitäkään kieltä ei itse tarvitse puhua tai kirjoittaa kuin hyvin harvoin, muistan todella huonosti sanoja, jos minun täytyy itse tuottaa puhetta/kirjoitusta - mielessäni pyörii vain ruotsinkielen vastaavia sanoja.
On ollut kiva tunne, että pystyn jonkin verran pärjäämään myös ruotsinkielellä. Nykyään en enää säikähdä, jos joku jossain yhtäkkiä puhuukin minulle ruotsia, vaan pystyn vastaamaan edes jotain takaisin. Olen muun muassa jutellut täysin ruotsinkielisen naapurin kanssa, tai hänen itse sanomanaan hänen suomenkielensä on niin huono, ettei hän halua käyttää sitä, sekä asioinut lapsen kanssa hammaslääkärissä ruotsiksi, kun lääkäri ei osannut suomea.
Minun onnistuu keskustella yhden ihmisen kanssa ruotsiksi niin sanotuista tavallisista asioista ja vielä paremmin niin, että toinen puhuu ruotsia ja minä suomea. Useamman henkilön seurassa en sen sijaan aina pysy kärryillä, mistä on kyse, koska puheen parveillessa eri ihmisten välillä, minulla menee helposti jotain ohitse, koska en pysty omalla osallistumisella varmistamaan oikeinymmärrystä samalla tavalla, kuin kahdenkeskisessä keskustelussa.
Harmillisesti kieltenopiskeluni päättyi siihen, kun opettajani vaihtoi työpaikkaa syksyllä -26. Koska olin pitänyt hänestä ja hänen opetustyylistään niin kovasti, kynnys kokeilla jonkun toisen opettajan tunteja nousi liian korkeaksi.
Kielitaidon säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, ettei jää lepäämään laakereilleen. Yllättäen ääni- ja e-kirjapalvelu BookBeat, josta kerroin aiemmin täällä, nousikin ratkaisuksi tähän ongelmaan. Löysin tietokirjojen joukosta äänikirjoja kieltenopiskeluun ja nyt olen sitten autoillessa kuunnellut ruotsinkielenkurssia. Se on ollut aika kiva, kun asiat sanotaan ensin suomeksi, sitten ehtii itse hetken miettiä, mitä se olisi ruotsiksi, jonka jälkeen kaksi eri lukijaa sanoo sen ruotsiksi. Tämän kurssikirjan e-kirjamuodossa on lisäksi kirjallisia tehtäviä, jos haluaa kehittää myös sitä puolta kielitaidosta, eikä pelkkää suullista ja kuullun ymmärtämistä.
BookBeatin palveluhan toimii siten, että ostetaan (tai kokeilujaksossa saadaan ilmaiseksi) tietty määrä tunteja, joiden puitteissa kirjoja voi kuunnella tai lukea. Näin kieltenopiskelun (ja lastenkirjojen) kannalta kivana yllätyksenä tuli, että jos saman kirjan kuuntelee tai lukee uudelleen, se ei kuluta näitä tunteja. Voi siis kuunnella tai lukea samaa kirjaa yhä uudelleen ja uudelleen, mutta silti näitä käyttötunteja ei kulu, vaan ne ovat säästössä johonkin uuteen kuunneltavaan tai luettavaan. Aika kiva!
BookBeatillä on tosiaan uusille käyttäjille tarjolla ilmaisjakso, jossa palvelua saa käyttää maksutta 30 päivää/ 20 käyttötuntia. Minullakin on tällä hetkellä tämä testijakso meneillään. Ilmaisen jäsenyyden saa lunastettua itselleen täältä. <- mainoslinkki
Minulla on tuo sama äänikirjapalvelu. Sain joskus jonkun tarttumaan tuohon kokeiluunkin ja hämmästyin yhtä paljon kuin hänkin, miten lyhyt tuo kokeilujakso on tunneissa. Jotenkin oletin sen olevan pitempi.
VastaaPoistaOlen kuunnellut välillä jotain kirjoja englanniksi tai ruotsiksi. Pitäisi kuunnella, miltä Harry Potter kuulostaisi saksaksi 😁 Palvelussa on näköjään yllättäviä kirjoja, jos on kielikurssejakin. Olen myös joskus hämmästellyt käsityökirjoja, joihin olen törmännyt.
Käsityökirja äänikirjana olisikin mielenkiintoinen, olisikohan siinä kuvailtu, mitä ollaan tekemässä "vihreät villasukat, joissa punaisia leveitä raitoja ja keltaisia ohuita raitoja sekä oransseja kukkia, varressa joustoneulosta" vai mistä sitä tietäisi, mitä olisi tekemässä ennen kuin näkee omansa valmiina. 🤔😁
PoistaMinä olen opetellut nyt englantia. Olen tehnyt atc-korttivaihtoja nyt ympäri maailmaa ja uskomatonta, että mummeli pärjää. Aina kannattaa opiskella uutta 🥰
VastaaPoistaSiinä onkin hyvä kannuste kielitaidon kehittämiseen, kun on jokin juttu, johon sitä tarvitsee. 😊
PoistaMinä en ole järjestelmällisesti opetellut kieliä enää sitten kun täytin 24v. Olen sen verran laiska, että tarvitsisin jonkun tilanteen, jossa pääsisin käyttämään kieltä säännöllisesti. Ruotsia opin poikien alakouluvuosina yllättävän nopeasti, koska puhuimme sitä mieheni kanssa jonkin verran melkein päivittäin. Mieheni on käynyt ruotsinkielisen koulun ja päädyimme puhumaan keskenämme ruotsia siinä vaiheessa, kun piti puhua jostain jota emme halunneet poikien kuuntelevan ja he oppivat englannin aivan liian nuorina. Jos mieheni olisi puhunut yhtä surkeaa ruotsia kuin minä aluksi, salakieli ei olisi onnistunut lainkaan. Nykyisin yritän ylläpitää ruotsiani kuuntelemalla uutisia. Välillä puhumme vieläkin ruotsia ja nuorison ruotsi on niin heikko, että he eivät edelleenkään ymmärrä sitä yhtään.
VastaaPoistaMinulla on työkielenä englanti, näin on ollut jo 30 vuotta, ja ajattelen kaikki työasiat englanniksi. Jos joskus poikkeuksellisesti kirjoitan jotain suomeksi, niin käännän sitä päässäni englannista. Olen kuvitellut, että englannin kielitaitoni on loistava. Mutta usein työn ulkopuolella putoan takaisin maanpäälle ja tajuan, että sanavarastoni ei olekaan perussanojen ja alan sanaston lisäksi mitenkään iso. Luen yleensä aina kaikki kirjat suomeksi. Minun kannattaisi ehdottomasti yrittää lukea sekä ruotsiksi että englanniksi, mutta toistaiseksi olen halunnut, että vapaa-ajan lukeminen on aina vaan suomeksi.
Ei minustakaan olisi opettelemaan kieliä vain huvin vuoksi tai yhtä lomareissua varten, tarvitsen selkeän käyttökohteen, kuten nyt on ruotsinkielessä. Ruotsissa on sekin etu, että sillä pärjää aika pitkälle myös Norjassa - toki siellä toimii englantikin.
PoistaMeillä on kaksikielinen perhe suomi-ruotsi, kotikielenä suomi, mutta lapselle puhutaan molempia. Mikähän meillä olisi vanhempien salakieli sen jälkeen, kun englanti ei enää toimi. 😅
Tuo eri kielellä ajattelu on muuten jännä juttu. Minulle tuli paljon ruotsiksi ajattelua silloin, kun opiskelin sitä, mutta se loppui, kun en ole käynyt kurssilla enää. Kirjan lukemista kevyempi tapa vahvistaa kieltä on katsoa tv:tä ruotsinkielisellä (tai englannin) tekstityksellä. Vaikka ei ymmärrä kaikkia sanoja, liikkuva kuva tukee ymmärrystä.
Tuohan on upeaa, että työkielenä englanti on kehittynyt erinomaisen vahvaksi. Siinä on hyvä pohja kuitenkin halutessaan laajentaa enemmän arkiseen osaamiseenkin. Minä joudun kerran vuosia sitten käyttämään päivittäin englantia töissä yhden vuoden ajan ja nopeasti se kyllä tuli sujuvammaksi. Unohtuikin kyllä sujuvasti sitten, kun ei enää tarvinnut, ja nyt tosiaan ruotsin sanasto syrjäyttänyt. 🤪
Kielitaidon ylläpito (=opiskelu) mielekkäällä tavalla ja tarpeeseen.
VastaaPoistaOmaan arkeeni sopivaksi olen löytänyt lukemisen... tosin sellaiset helpot hömpät ja nuorten kirjat, joissa paljon vuoropuhetta motivoivat minua englanniksi... helppoa ja nopealukuista ja sanavarasto pysyy jotenkin laajempana ja tulee kenties uusia tapojakin ilmaista asioita sitten arjessa, kun kieltä tarvitsee.
Joo se on tärkeää, että löytyy omaan arkeen ja elämäntilanteeseen sopiva opiskelutapa, joka motivoi. Helppo ja hömppä kuulostaa hyvältä!
Poista